Vasaravarvas vaikeuttaa päivittäistä elämää. Taipuneet varpaat voivat hangata hyvin kivuliaasti kenkään ja aiheuttaa siten kipua ja känsiäkin varpaiden päälle. Jos vasaravarpaita ei hoideta, voi vielä liikkuvista varpaista tulla jäykistyneitä.
Kovettumat ovat hyvin yleinen jalkavaiva, eivätkä ne aina vaadi erityistä huomiota. Paksut, halkeilevat ja väriltään kellertävät kovettumat kannattaa kuitenkin hoitaa kuntoon. Jalkojen hoitaminen on sijoitus paitsi omaan ulkonäköön, myös terveyteen: jos kovettumat halkeilevat, bakteerit voivat päästä rikkoontuneen ihon kautta kehoon jylläämään.
Kun varpaat toimivat normaalisti, ne ojentuvat suoraksi kävellessämme, mutta ovat lepotilassa kevyesti taipuneet. Vasaravarpaiden kehittyessä ne taipuvat tavallisimmin varpaiden keskimmäisestä nivelestä. Usein tämä tapahtuu kakkos-, kolmos- tai nelosvarpaassa.
Olemme koonneet tähän tekstiin diabeetikon jalkojenhoito-ohjeita ja diabeetikoille suunniteltuja tuotteita omahoidon tueksi.
Hiki itsessään ei ole syy pahan hajuisiin jalkoihin, vaan bakteerit. Hien aiheuttama kosteus sukissa ja kengissä luo ihanteellisen ympäristön kasvaville bakteereille. Bakteerit kaksinkertaistuvat 20 minuutin välein huoneen lämmössä, joten lämmin, pimeä ja kostea paikka, kuten kengät, mahdollistaa bakteerien hallitsemattoman lisääntymisen.
Kynsisieni eli kynsisilsa on silsasienen aiheuttama tulehdus, jota esiintyy käytännössä keski-ikäisillä ja vanhuksilla, sen yleisyys lisääntyy ikääntymisen myötä.
Kuivan jalan iho känsistyy herkemmin kuin normaali, joustava iho. Ihon kimmoisuus paranee ja kuivumishaitat poistuvat, kun jalkojen ihoa muistetaan kosteuttaa riittävän usein.
Hyvin kosteutetulle iholle ei pääse muodostumaan yhtä helposti rakkoja kuin ohuelle ja kuivalle iholle.
Jalkojen kovettumat syntyvät, kun jalan iho suojautuu siihen kohdistuvalta rasitukselta.
asiakaspalvelu@iloisetvarpaat.fi
040 197 3357
